Alcatraz

Alcatrazin saari kuvattuna yhteysaluksen kannelta.

Useimmat varmaan tuntevat Alcatrazin saaren surullisen kuuluisana Yhdysvaltain liittovaltion vankilana. Se on kuitenkin ollut paljon muutakin. Nykyään se on kansallispuisto ja erittäin suosittu turistikohde. Se on ollut myös rannikkotykistölinnake sekä sotilasvankila, ja vuosina 1969-1971 saarta pitivät hallussaan intiaaniaktivistit. Tarkempaa tietoa löytyy englanninkielisestä Wikipediasta.

Intiaaniaktivistien tekemiä kirjoituksia näkyy mm. vesitornissa.

Alcatraz on edelleen Yhdysvaltain liittovaltion omaisuutta, ja siitä huolehtii National Park Service (NPS). Kävimme useissa kansallispuistoissa  ja muissa NPS:n hallinnoimissa kohteissa. Ne on poikkeuksetta hoidettu erinomaisesti. Alcatrazissa osallistuimme puistonvartijan (Park Ranger) vetämälle opaskierrokselle, jossa keskityttiin aikaan ennen kuin saaresta tuli liittovaltion vankila vuonna 1934. Opastus oli hyvin informatiivinen, eikä kaunistellut synkkää historiaa. Mainituksi tulivat muun muassa Hopi-intiaanit, jotka 1800-luvun lopulla joutuivat sotavankeina Alcatraziin kieltäydyttyään lähettämästä 6-vuotiaita lapsiaan liittovaltion sisäoppilaitoksiin kymmenien kilometrien päähän kotoaan.

Alcatrazissa on yllättävän paljon kauniita kukkaistutuksia.

Vankilan päärakennukseen tutustutaan ääniopaslaitteen avulla. Tämäkin opastus on loistavasti toteutettu. Nauhalta kuullaan niin vankien, vartijoiden kuin vartijoiden perheenjäsentenkin omakohtaisia kertomuksia siitä, millaista Alcatrazissa oli. Olot olivat kiistatta ankeat, mutta eivät ainakaan huonommat kuin vaikkapa suomalaisissa vankiloissa samaan aikaan. Jokaisessa sellissä oli muun muassa viemäröity WC-istuin, Suomessa suuri osa vangeista käytti vielä 1960-luvulla tähän tarkoitukseen ämpäriä. Vankilan sääntöihin mukautuneet vangit saivat myös mahdollisuuksia esimerkiksi lehtien tilaamiseen ja opiskeluun. Myös ruoka oli vankien kertoman mukaan kelvollista, toisinaan suorastaan hyvää.

Alcatrazin selli.

Selliosaston käytävä, sellejä on kolmessa kerroksessa.

Alcatraz sijaitsee hyvin lähellä San Franciscon keskustaa, ja esimerkiksi uudenvuodenpäivänä ja Yhdysvaltain itsenäisyyspäivänä juhlinnan äänet saattoivat kuulua kaupungista selleihin asti. Voi vain kuvitella kuinka katkeralta se on vangeista tuntunut. Alcatrazista ei liittovaltion vankilan aikana (1934-1963) onnistunut kukaan pakenemaan elävänä. Kolme vankia tosin pääsi ulos vankilasta ja pois saarelta. He yrittivät uida vapauteen, mutta yhtäkään heistä ei ole nähty enää koskaan. Yksi ääniopastuksella puhuneista vangeista kertoi uskovansa, että he pääsivät pakoon ja menivät Etelä-Amerikkaan. Kaikki muut olettavat karkulaisten hukkuneen.

Alcatrazissa vieralevien on syytä varata liput ajoissa, sen voi tehdä täällä. Sesonkiaikana liput kuulemma myydään loppuun viikkokausia etukäteen, ja jo kesäkuun alussa liput oli myyty useammaksi päiväksi. Saarella kannattaa varoa kakkaavia lokkeja.

Viimeisen vangin näkemys.

Vierailimme Alcatrazissa 6.6.2015.