perjantai 28. elokuuta 2015

Kiven sisällä

"Valkoinen talo" kanjonin pohjalla.
Vierailimme Valkoisen talon raunioilla. Emme käyneet Washington DC:ssä, ja tietääkseni Yhdysvaltain presidentin virka-asunto on ihan ehjä ja hyväkuntoinen. Kyseessä on ehkä vähemmän kuuluisa Valkoinen talo, joka sijaitsee Arizonan osavaltiossa, Chinlen kaupungin laidalla navajojen mailla kanjonin pohjalla. Kanjonin nimi on Tséyi, "Paikka kiven sisällä", ja valkoisten kartoissa Canyon de Chelly. Ainakaan suomalaisille matkailijoille se ei liene ollenkaan niin tunnettu kuin Grand Canyon. Minulle se oli kuitenkin yksi vaikuttavimmista paikoista jossa koskaan olen käynyt. Sitä toki oli myös Grand Canyon, mutta kanjoneitakin on monenlaisia.
Kanjonin pohja on vehreä, vaikka reunat ovat aavikkoa.
Siinä missä Grand Canyon on pitkä ja myötäilee pohjalla virtaavaa Colorado-jokea, muistuttaa Canyon de Chelly kartalla ison dinosauruksen jalanjälkeä: se on monihaarainen ja mutkitteleva. Maisemiltaan se on ihan erilainen kuin Grand Canyon tai Zionin kansallispuiston kivimuodostelmat.

Kanjoni on merkittävä paikka paitsi luonnon-, myös ihmisten historiassa. Siellä on muinaisten asumusten raunioita 4000 vuoden ajalta. Ne rakentanutta kansaa, nykyisten pueblointiaanikansojen esivanhempia, kutsutaan toisinaan anasazeiksi, mutta nykypäivän pueblointiaanit eivät välttämättä pidä siitä. Navajokielessä anaasází nimittäin tarkoittaa "muinaista vihollista". Hopit, jotka asuvat nykyään jonkin matkaa Canyon de Chellysta länteen, kutsuvat esi-isiään nimellä hisatsinom, "muinaiset". Heidän jälkeensä kanjoniin tulivat navajot. Canyon de Chellyn taistelu vuonna 1864 oli viimeinen kerta, kun navajot vastustivat ase kädessä Yhdysvaltojen armeijaa.
Peltoja Canyon de Chellyn pohjalla.
Nykyään Canyon de Chelly on National Monument, kansallismonumentti, jota hoitavat liittovaltio ja Navajo Nation yhteistyössä. Se on myös käytössä olevaa viljelysmaata, suuri osa kanjonin pohjasta on navajoviljelijöiden peltoa ja heidän eläintensä laidunta. Tilanpito vaikeakulkuisen kanjonin pohjalla Arizonan kuumassa ja kuivassa ilmastossa on varmasti vaativaa ja raskasta.

Panoraama Hämähäkkikallion luota. Täällä näet kuvan täysikokoisena.
Kanjonin reunoja kiertää hyväkuntoinen tie, jonka varrella on useita opastettuja näköalapaikkoja. Kaikilta niiltä on upeat maisemat, mutta minusta kaikkein vaikuttavin on Spider Rock, Hämähäkkikallio, 240 metrin korkeuteen kanjonin pohjalta nouseva hiekkakivipylväs. Vanhan navajotarinan mukaan siinä asuu Hämähäkkinainen, joka opetti navajot kutomaan kankaita puuvillasta.
Hämähäkkikallio.
Kaikkein hienointa Canyon de Chellyssa kuitenkin on, että kanjonin pohjalle pääsee suhteellisen helposti. Suureen osaan kanjonista saa mennä vain virallisen oppaan kanssa, mutta yksi reitti, White House Trail, on kenen tahansa kuljettavissa. Meidänkin kaltaisemme keski-ikäiset plösöt selviytyivät siitä kunnialla, varsinkin kun tajusimme odottaa sen verran myöhäiseen iltapäivään että kanjonin seinämä loi varjon laskeutumis- ja nousureitille. Keskipäivän auringon paahde olisi voinut olla liikaa. Joka tapauksessa mukana täytyy olla runsaasti juomavettä, tätä ei voi korostaa liikaa.

Kuva White House Trailin yläpäästä. Reitti johtaa "Valkoiselle Talolle", muinaisten pueblointiaanien asumukselle, joka näkyy kuvan alaosassa.
Hämmästyttäviä hiekkakivimuodostelmia.

Tunnelma kanjonin pohjalla on taianomainen, sitä on vaikea kuvata sanoin tai valokuvilla. Menkää ja kokekaa se itse!
Arkeologien mukaan Valkoinen talo rakennettiin vuoden 1070 paikkeilla ja se hylättiin noin vuonna 1300.

Vanhojen navajolegendojen mukaan rakennelma on Yé’ii -henkiolentojen koti.

Seinämässä raunioiden vieressä on ikivanhoja kalliomaalauksia.

Kiven sisällä kävimme 16.6.2015

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti